Julkiset hankinnat ovat täynnä termejä, jotka voivat tuntua vierailta. Tähän sanastoon olemme koonneet alan tärkeimmät käsitteet ja selittäneet ne selkeästi – ilman turhaa virkakieltä. Hae termiä suoraan tai selaa kategorioittain.
Alihankinta
Osa hankinnan toteutuksesta teetetään toisella yrityksellä. Päätoimittaja vastaa hankintayksikölle silti kokonaisuudesta, myös alihankkijoiden työstä.
Avoin menettely
Avoimessa menettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen, ja kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Tarjoajien soveltuvuus ja itse tarjoukset tarkastetaan yleensä samassa vaiheessa.
Cloudia
Yleinen suomalainen sähköinen kilpailutusjärjestelmä, jonka kautta moni hankintayksikkö julkaisee hankinta-asiakirjat ja vastaanottaa tarjoukset.
CPV-koodit (Common Procurement Vocabulary)
EU:n laajuinen luokitusjärjestelmä, jolla hankinnan kohde määritellään numeerisesti (esim. 72000000-5 IT-palvelut). Näiden avulla tarjoajat voivat kohdentaa hankintailmoitusten hakemista ja hankintayksiköt pyrkivät saamaan ilmoituksensa näkyviin oikeille toimialoille.
Dynaaminen hankintajärjestelmä (DPS)
Täysin sähköinen hankintamenettely, joka on avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville toimittajille koko järjestelmän keston ajan. Se on joustavampi vaihtoehto perinteiselle puitejärjestelylle.
eCertis
EU:n ylläpitämä tietojärjestelmä, josta näkee, mitä todistuksia ja asiakirjoja eri jäsenmaissa vaaditaan julkisissa hankinnoissa. Hyödyllinen erityisesti rajat ylittävässä tarjoamisessa.
Ehdokas
Toimittaja, joka on hakenut oikeutta osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn tai muuhun kaksivaiheiseen menettelyyn.
Elinkaarikustannukset (LCC)
Life Cycle Costing. Laskentatapa, jossa hinnan lisäksi huomioidaan tuotteen tai palvelun käytöstä, huollosta ja hävittämisestä aiheutuvat kulut koko sen elinkaaren ajalta.
Ennakkoilmoitus
Ilmoitus, jolla hankintayksikkö kertoo tulevista hankinnoistaan etukäteen (usein 12 kuukauden aikajänteellä). Tämä antaa tarjoajalle mahdollisuuden aloittaa vaikuttaminen ja valmistautuminen ennen varsinaista tarjouskilpailua. Hankintayksiköiden ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta.
Erityisalojen hankintalaki
Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (Laki 1398/2016).
ESPD-lomake (Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja)
ESPD-lomake on toimittajan oma vakuutus siitä, että se täyttää soveltuvuusvaatimukset eikä sitä koske mikään poissulkuperuste. ESPD-lomaketta käytetään EU-alueen julkisissa hankinnoissa.
EU-kynnysarvo
Euroopan komission kahden vuoden välein vahvistama euromääräinen raja. Tämän ylittävät hankinnat on kilpailutettava tiukempien EU-sääntöjen mukaisesti ja niistä on ilmoitettava koko EU:n laajuisesti (TED).
Hankinnan jakaminen osiin
Hankinnan jakaminen pienempiin osiin, joihin toimittajat voivat tarjota erikseen. Tukee pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.
Hankinnan kokonaisarvo
Hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa. Se lasketaan koko sopimuskaudelta, mukaan lukien mahdolliset optio- ja jatkokaudet. Tämä arvo määrittää, ylittyykö kynnysarvo.
Hankintadirektiivit
EU:n direktiivit, joihin Suomen hankintalainsäädäntö perustuu (keskeisimpänä 2014/24/EU). Ne määrittävät yhteiset säännöt julkisille hankinnoille koko EU:n alueella.
Hankintadokumentit
Kaikki asiakirjat, jotka kuvaavat hankintaa ja sen ehtoja (aiemmin käytettiin termiä tarjouspyyntöasiakirjat). Näihin kuuluvat muun muassa hankintailmoitus, tarjouspyyntö ja sopimusluonnos.
Hankintailmoitus
Ilmoitus, jolla hankintayksikkö tiedottaa käynnistyvästä hankinnasta julkisesti. Suomessa ilmoitukset julkaistaan HILMA-palvelussa.
Hankintakalenteri (Hankintojen seuranta)
Työkalu tai palvelu, josta voi seurata tulevia ja käynnissä olevia julkisia hankintoja yhdestä paikasta.
Hankintalaki
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016), joka säätelee julkisten hankintojen tekemistä Suomessa.
Hankintaoikaisu
Hankintayksikkö voi itse korjata tekemänsä päätöksen, jos siinä on tapahtunut selvä virhe. Tämä on nopeampi tapa oikaista virheitä kuin valitus markkinaoikeuteen.
Hankintapäätös
Hankintayksikön tekemä virallinen päätös siitä, kenen kanssa hankintasopimus tehdään. Päätös ja sen perustelut lähetetään kaikille tarjoajille.
Hankintasopimus
Kirjallinen sopimus, joka allekirjoitetaan vasta odotusajan päätyttyä. Itse hankintapäätös ei vielä ole sopimus, vaan sopimus syntyy erillisellä allekirjoituksella.
Hankintayksikkö
Taho, jonka on noudatettava hankintalakia. Näitä ovat muun muassa valtio, kunnat, hyvinvointialueet, seurakunnat sekä tietyt julkisoikeudelliset laitokset ja valtionyhtiöt.
HILMA
Suomen julkisten hankintojen virallinen ilmoituskanava (hankintailmoitukset.fi), jossa hankintayksiköt ilmoittavat hankinnoistaan.
Hinta-laatusuhde
Valintaperuste, jossa hinnan ohella arvioidaan tarjouksen laatutekijöitä ennalta ilmoitetuilla painotuksilla. Yleisin tapa valita kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.
Hyvitysmaksu
Markkinaoikeuden määräämä rahallinen korvaus tarjoajalle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa kilpailutus, jos virhettä ei olisi tapahtunut.
In-house-hankinta (Sidosyksikköhankinta)
Hankinta, jonka hankintayksikkö tekee määräysvallassaan olevalta sidosyksiköltä ilman kilpailutusta. Edellytyksenä on muun muassa, että sidosyksikön myynti ulkopuolisille on laissa määritellyn rajan alittavaa.
Innovaatiokumppanuus
Menettely, jossa yhdistyvät tuotekehitys ja hankinta. Hankintayksikkö valitsee kumppanin kehittämään uutta, markkinoilta vielä puuttuvaa ratkaisua ja voi hankkia lopputuloksen ilman uutta kilpailutusta. Erityisen kiinnostava teknologiayrityksille.
Julkisuuslaki
Hankinta-asiakirjojen julkisuus on määrätty julkisuuslaissa. Julkisuuslaki määrää, että viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Hankintayksikön on annettava tiedot asiakirjoista niitä pyytäville, ellei niitä ole lailla säädetty salassa pidettäviksi (esim. liikesalaisuudet).
Jälki-ilmoitus
Ilmoitus, joka tehdään hankinnan ratkeamisen jälkeen. Siinä kerrotaan muun muassa voittanut tarjoaja ja sopimuksen arvo.
Kansallinen kynnysarvo
Hankintalaissa määritelty euromääräinen raja, jonka ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankinnoissa tämä on tyypillisesti 60 000 euroa.
Kategorianhallinta
Strateginen tapa jakaa hankinnat eri ryhmiin (kategorioihin), jotta ostoja voidaan suunnitella ja johtaa tehokkaammin.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)
Viranomainen, joka valvoo julkisten hankintojen lainmukaisuutta. KKV voi puuttua erityisesti laittomiin suorahankintoihin ja esittää markkinaoikeudelle seuraamusten määräämistä.
Kilpailullinen neuvottelumenettely
Menettely erityisen monimutkaisiin hankintoihin, joissa hankintayksikkö ei pysty etukäteen määrittelemään parasta ratkaisua. Hankintayksikkö neuvottelee valittujen ehdokkaiden kanssa ratkaisuvaihtoehdoista ennen lopullisten tarjousten pyytämistä.
Kilpailuttamisvelvollisuus
Hankintalain perusvaatimus, jonka mukaan julkisia varoja käyttävien tahojen on kilpailutettava hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi, kun kynnysarvot ylittyvät.
Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous
Valintaperuste, jossa huomioidaan joko hinta-laatusuhde, pelkkä hinta tai elinkaarikustannukset. Tämä on nykyisin yleisin tapa valita voittaja.
Korjausilmoitus
Ilmoitus, jolla hankintayksikkö korjaa tai täydentää aiemmin julkaistua hankintailmoitusta tai tarjouspyyntöä. Korjaus voi esimerkiksi muuttaa määräaikaa tai täsmentää vaatimuksia.
Kynnysarvo
Euromääräinen raja, joka määrittää, mitä säännöksiä hankintaan sovelletaan. Kynnysarvot jaetaan kansallisiin ja EU-kynnysarvoihin.
Käyttöoikeussopimus
Sopimus, jossa vastike palvelun suorittamisesta tai rakennusurakasta on joko oikeus hyödyntää kohdetta tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä (esim. kahvilan pito virastossa).
Lakisääteiset periaatteet
Viisi periaatetta, joita on aina noudatettava: avoimuus, tasapuolisuus, syrjimättömyys, suhteellisuus ja vastavuoroinen tunnustaminen.
Liite E (Sote- ja erityiset palvelut)
Viittaa hankintalain liitteeseen E, jossa luetellaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut (esim. koulutus- tai tietyt lakipalvelut). Näillä on omat, korkeammat kynnysarvonsa ja kevyempi menettelynsä.
Markkinakartoitus (Markkina-analyysi)
Hankintayksikön tekemä selvitys ennen kilpailutusta. Tavoitteena on selvittää, mitä markkinoilla on tarjolla ja millaisia toimittajia alalla on.
Markkinaoikeus
Tuomioistuin, joka käsittelee julkisia hankintoja koskevat valitukset Suomessa.
Markkinavuoropuhelu
Hankintalain sallima tapa, jolla hankintayksikkö keskustelee markkinatoimijoiden kanssa ennen kilpailutuksen käynnistämistä. Tämä on kriittinen vaihe, jossa yritys voi vaikuttaa hankinnan sisältöön ja ehtoihin.
Muutoksenhaku (Valitus)
Tarjoaja, jota asia koskee, voi hakea muutosta hankintapäätökseen valittamalla markkinaoikeuteen, jos se katsoo hankintayksikön menetelleen lainvastaisesti.
Neuvottelumenettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö neuvottelee valittujen toimittajien kanssa sopimuksen ehdoista ja tarjousten sisällöstä.
Odotusaika
Aika (yleensä 14 päivää EU-hankinnoissa), jonka kuluessa hankintayksikkö ei saa allekirjoittaa hankintasopimusta päätöksen tiedoksiannon jälkeen. Tämä antaa muille tarjoajille mahdollisuuden hakea muutosta päätökseen.
Optio (Optiokausi)
Tarjouspyynnössä ennalta määritelty mahdollisuus jatkaa sopimusta tai hankkia lisää ilman uutta kilpailutusta. Mahdolliset optiokaudet lasketaan mukaan hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon.
Osallistumispyyntö
Kaksivaiheisessa menettelyssä käytettävä pyyntö, jolla toimittajia pyydetään ilmoittamaan kiinnostuksensa ja osoittamaan soveltuvuutensa.
Osatarjous
Tarjous, joka koskee vain osaa hankinnasta silloin, kun hankinta on jaettu osiin. Tarjoaja voi näin tarjota vain niihin osiin, joihin sillä on edellytykset.
Painoarvo (Painotus)
Kullekin vertailuperusteelle annettu suhteellinen merkitys, joka ilmoitetaan yleensä prosentteina tai pisteinä (esimerkiksi hinta 60 %, laatu 40 %). Painotukset on ilmoitettava etukäteen tarjouspyynnössä.
Pienhankinta
Kansallisen kynnysarvon alittava hankinta, johon ei sovelleta hankintalakia. Hankintayksiköllä on usein omat sisäiset ohjeensa pienhankintojen tekemiseen, ja niitä ei aina ilmoiteta HILMAssa.
Poissulkemisperusteet
Laissa määritellyt perusteet, joiden nojalla tarjoaja on suljettava (pakolliset perusteet, kuten lainvoimainen tuomio tietyistä rikoksista) tai voidaan sulkea (harkinnanvaraiset perusteet, kuten verovelat tai ammatin harjoittamiseen liittyvät vakavat virheet) pois menettelystä.
Puitejärjestely
Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jossa vahvistetaan tietyn ajan kuluessa tehtävien hankintojen ehdot (kuten hinta ja määrä).
Puitejärjestelyyn perustuva tilaus (Kevennetty kilpailutus)
Kun hankinta tehdään puitejärjestelyn sisällä usean toimittajan välillä, se tapahtuu usein "kevennetyllä kilpailutuksella" eli minikilpailutuksella.
Puolustus- ja turvallisuushankintalaki (PUTU-laki)
Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011). Sitä sovelletaan muun muassa puolustustarvikkeiden ja turvallisuuteen liittyvien hankintojen kilpailutuksiin.
Rajoitettu menettely
Hankintamenettely, jossa kuka tahansa voi pyytää saada osallistua, mutta vain hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat jättää tarjouksen.
Referenssi
Aiempi vastaava toimitus tai projekti, jolla tarjoaja osoittaa kokemuksensa ja soveltuvuutensa. Referenssejä käytetään usein soveltuvuusvaatimusten täyttämisen osoittamiseen.
RFI (Tietopyyntö)
Request for Information. Hankintayksikön esittämä pyyntö markkinatoimijoille tiedon saamiseksi valmisteltavasta hankinnasta. Se ei ole vielä kutsu jättää tarjouksia.
Ryhmittymä (Tarjousyhteenliittymä)
Kahden tai useamman toimittajan yhdessä jättämä tarjous. Ryhmittymän jäsenet voivat yhdistää voimavaransa täyttääkseen soveltuvuusvaatimukset ja vastata hankinnasta yhdessä.
Seuraamusmaksu
Markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikölle seuraamusmaksun esimerkiksi laittomasta suorahankinnasta tai muusta vakavasta virheestä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) voi tehdä asiasta esityksen markkinaoikeudelle.
Sopimusluonnos
Hankintadokumentteihin kuuluva luonnos tulevasta hankintasopimuksesta. Tarjoaja sitoutuu tarjouksellaan luonnoksen ehtoihin, joihin ei avoimessa menettelyssä pääsääntöisesti voi neuvotella.
Soveltuvuusvaatimukset
Vaatimukset, jotka tarjoajan on täytettävä voidakseen tulla valituksi (esim. taloudellinen tilanne, kokemus, luvat).
Suorahankinta
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö neuvottelee suoraan yhden tai useamman toimittajan kanssa ilman julkista hankintailmoitusta. Sallittu vain hyvin rajoitetuissa poikkeustapauksissa.
Suorahankintailmoitus
Vapaaehtoinen ilmoitus, jolla hankintayksikkö kertoo aikovansa tehdä suorahankinnan. Julkaisu käynnistää määräajan, jonka kuluessa päätökseen voi hakea muutosta, ja suojaa hankintayksikköä tehottomuusseuraamukselta.
Suunnittelukilpailu
Menettely, jota käytetään erityisesti arkkitehtuuri-, insinööri- tai tietojenkäsittelyaloilla, jossa hankintayksikkö pyytää suunnitelmia tai ideoita ja tuomaristo valitsee niistä parhaan.
Sähköinen huutokauppa
Toistuva sähköinen vaihe, jossa tarjoajat voivat parantaa tarjoustaan (esimerkiksi hintaa) reaaliaikaisesti ennalta ilmoitettujen kriteerien pohjalta. Käytetään vertailun apuna menettelyn loppuvaiheessa.
Tarjoaja
Toimittaja (yritys), joka on jättänyt tarjouksen hankintamenettelyssä.
Tarjous
Toimittajan tekemä kirjallinen vastaus tarjouspyyntöön, jossa se sitoutuu toimittamaan palvelun tai tuotteen tietyllä hinnalla ja ehdoilla.
Tarjousasiantuntija (Bid Manager)
Henkilö, joka valmistelee ja koordinoi yrityksen tarjouksia julkisiin kilpailutuksiin.
Tarjouskilpailun ratkaiseminen (Vertailu)
Vaihe, jossa hankintayksikkö vertailee tarjouksia ennalta ilmoitettujen kriteerien perusteella. Perusteena on joko halvin hinta, halvin kustannus tai paras hinta-laatusuhde.
Tarjouspalvelu
Sähköinen portaali tai järjestelmä (esim. Cloudia, Tarjouspalvelu.fi), jonka kautta tarjoukset jätetään ja hankintaprosessia hallinnoidaan.
Tarjouspyyntö
Asiakirja, jolla hankintayksikkö pyytää tarjouksia. Se sisältää kuvauksen hankinnan kohteesta ja vertailuperusteista.
Tarjousten voimassaoloaika
Tarjouspyynnössä määritelty aika, jonka tarjoaja on sidottu tekemäänsä tarjoukseen (yleensä 3–6 kuukautta).
TED (Tenders Electronic Daily)
EU:n virallinen verkkoversio "Euroopan julkisten hankintojen täydennysosasta", jossa kaikki EU-kynnysarvon ylittävät ilmoitukset julkaistaan koko EU:n alueelta.
Täytäntöönpanokielto
Markkinaoikeuden määräys, joka voi estää hankintayksikköä jatkamasta hankintaa tai allekirjoittamasta sopimusta valituksen käsittelyn ajan.
Vaihtoehtoinen tarjous (Rinnakkainen tarjous)
Tarjous, joka poikkeaa tarjouspyynnön perusratkaisusta. Sallittu vain, jos hankintayksikkö on tarjouspyynnössä nimenomaisesti hyväksynyt vaihtoehtoiset tarjoukset.
Valitusaika
Määräaika, yleensä 14 päivää hankintapäätöksen tiedoksisaannista, jonka kuluessa päätöksestä on valitettava markkinaoikeuteen. Myöhässä jätettyä valitusta ei tutkita.
Vastuullisuuskriteerit
Hankintayksikön asettamat ympäristöön, sosiaalisiin seikkoihin tai työelämän laatuun liittyvät vaatimukset, jotka voivat olla joko vähimmäisvaatimuksia tai laatupisteytyksen perusteita.
Vertailuperuste
Ne kriteerit, joiden perusteella tarjoukset pisteytetään. Ne jaetaan hinta- ja laatutekijöihin. Vertailuperusteiden on oltava objektiivisia ja ne on ilmoitettava tarjouspyynnössä selkeästi.
Vertailutaulukko
Asiakirja, jossa hankintayksikkö esittää, miten tarjoukset on pisteytetty vertailuperusteiden mukaan. Liitetään yleensä hankintapäätökseen ja on tärkeä työkalu päätöksen arvioimisessa.
Voimavara-alihankinta
Jos tarjoaja ei itse täytä kaikkia vaatimuksia (esim. liikevaihto tai kokemus), se voi vedota toisen yrityksen voimavaroihin täyttääkseen ehdot.
Vähimmäisvaatimukset
Tarjouspyynnössä asetetut ehdot, jotka hankinnan kohteen on ehdottomasti täytettävä. Jos tarjous ei täytä näitä, se hylätään tarjouspyyntöön vastaamattomana.
Yhdessätarjoaminen
Yhdessätarjoamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa kaksi tai useampi yritys jättää yhteisen tarjouksen hankintamenettelyssä. Yritykset muodostavat tilapäisen yhteenliittymän (konsortion), jonka avulla ne voivat yhdistää osaamisensa, resurssinsa tai kapasiteettinsa täyttääkseen hankinnan vaatimukset, joihin ne eivät yksin pystyisi vastaamaan. Kukin yritys vastaa omasta osuudestaan sopimuksen toteutuksessa, ja hankintaviranomainen voi edellyttää, että yritykset nimeävät vastuullisen pääosapuolen yhteystahoksi.
Yhteishankintayksikkö
Hankintayksikkö, joka kilpailuttaa ja tekee hankintoja tai puitejärjestelyjä muiden hankintayksiköiden puolesta. Suomessa esimerkiksi Hansel (valtio) ja KL-Kuntahankinnat (kunnat).
Gratis prøveperiode
Test arbeidsflyten for økt salg til offentlig sektor.
Kalibrer et anskaffelsesfilter, test anbudsflyten og bli kjent med AI-assistenten Louie. Oppdag hvor enkelt salg til offentlig sektor kan være.
Book demo
Få en skreddersydd demo av hvordan dere kan selge mer.
Møt en av ekspertene våre og få en skreddersydd demo av hvordan Tendium kan hjelpe dere med å øke salget til offentlig sektor.

