Mikä on erityisalojen hankintalaki?
Erityisalojen hankintalaki eli laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016) säätelee näillä aloilla toimivien yksiköiden hankintoja. Laki perustuu EU:n erityisalojen hankintadirektiiviin 2014/25/EU.
Erityisalojen hankintalakia sovelletaan vain EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin, eikä kansallisia kynnysarvoja ole. Laki antaa hankintayksiköille enemmän joustoa kuin yleinen hankintalaki, esimerkiksi menettelyn valinnassa. Tarjoajan on siksi tärkeää tunnistaa, kumman lain mukaan kilpailutus tehdään, koska menettelyt ja määräajat voivat erota.
Keitä erityisalojen hankintalaki koskee?
Lakia sovelletaan valtion ja kuntien viranomaisiin, julkisoikeudellisiin laitoksiin ja julkisiin yrityksiin, kun ne toimivat vesi- tai energiahuollon, liikenteen tai postipalvelujen alalla. Se koskee myös yksityisiä yrityksiä, joilla on näillä aloilla erityis- tai yksinoikeus. Laki koskee vain erityisalan toimintaa varten tehtäviä hankintoja.
Mitkä ovat erityisalojen kynnysarvot?
1.1.2026 alkaen erityisalojen EU-kynnysarvot ovat 432 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa, 5 404 000 euroa rakennusurakoissa ja käyttöoikeussopimuksissa sekä 1 000 000 euroa lain liitteen C mukaisissa sosiaali- ja muissa erityisissä palveluissa. Arvot ovat ilman arvonlisäveroa. Kynnysarvot alittaviin hankintoihin lakia ei sovelleta.
Mitä eroa on erityisalojen hankintalailla ja hankintalailla?
Erityisalojen hankintalaissa kynnysarvot ovat korkeammat, eikä kansallisia hankintoja koskevia sääntöjä ole. Hankintayksikkö voi valita vapaasti avoimen, rajoitetun tai neuvottelumenettelyn. Puitejärjestely voi kestää enintään kahdeksan vuotta, kun hankintalaissa pääsääntö on neljä vuotta.
