![](data:image/svg+xml,<svg display="block" id="2531834213" role="presentation" viewBox="0 0 36 36" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M 8.667 0 L 8.667 26 M 17.333 0 L 17.333 26 M 2.889 0 L 23.111 0 C 24.707 0 26 1.293 26 2.889 L 26 23.111 C 26 24.707 24.707 26 23.111 26 L 2.889 26 C 1.293 26 0 24.707 0 23.111 L 0 2.889 C 0 1.293 1.293 0 2.889 0 Z" fill="transparent" height="26px" id="lW5iyUDYU" stroke-dasharray="" stroke-linecap="round" stroke-linejoin="round" stroke-width="1.5" stroke="rgb(0, 0, 0)" transform="translate(5 5)" width="26px"/></svg>)
Mitä ovat hankintadirektiivit?
Hankintadirektiivit ovat EU:n direktiivejä, jotka määrittävät julkisten hankintojen yhteiset säännöt EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Keskeisin on julkisia hankintoja koskeva direktiivi 2014/24/EU, ja sen rinnalla ovat erityisalojen direktiivi 2014/25/EU ja käyttöoikeussopimusdirektiivi 2014/23/EU.
Suomessa hankintadirektiivit on pantu täytäntöön hankintalailla (1397/2016) ja erityisalojen hankintalailla (1398/2016). Hankintayksikkö ja tarjoaja noudattavat ensisijaisesti kansallista lakia, mutta lain tulkinnassa ratkaisevat usein direktiivit ja EU-tuomioistuimen ratkaisut. Siksi markkinaoikeuden päätöksissä viitataan usein EU-oikeuteen.
Mitkä ovat keskeiset hankintadirektiivit?
Julkisten hankintojen direktiivi 2014/24/EU, erityisalojen direktiivi 2014/25/EU ja käyttöoikeussopimusdirektiivi 2014/23/EU muodostavat vuoden 2014 hankintadirektiivipaketin. Puolustus- ja turvallisuushankinnoista säädetään direktiivillä 2009/81/EY, joka on Suomessa pantu täytäntöön lailla 1531/2011. Lisäksi oikeussuojadirektiivit säätelevät muutoksenhakua.
Miten hankintadirektiivit vaikuttavat Suomen hankintalakiin?
Direktiivit velvoittavat jäsenvaltioita saattamaan niiden sisällön osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja Suomen hankintalaki perustuu niihin EU-hankintojen osalta. Lisäksi Suomessa on säädetty omia sääntöjä, kuten kansalliset kynnysarvot ja kansallisia hankintoja koskevat menettelysäännöt. Myös hankintalain vuoden 2026 uudistus sisältää kansallisia linjauksia, kuten velvollisuuden jakaa EU-hankinnat pääsääntöisesti osiin.
Koskevatko hankintadirektiivit EU-kynnysarvot alittavia hankintoja?
Eivät suoraan. Kynnysarvot alittaviin hankintoihin sovelletaan hankintalain kansallisia sääntöjä, ja pienhankinnoissa esimerkiksi hallintolakia ja hankintayksikön omia ohjeita. Jos hankinnalla on rajat ylittävää merkitystä, EU:n perussopimusten periaatteita, kuten syrjimättömyyttä ja avoimuutta, on kuitenkin noudatettava.
