Mikä on hankintayksikkö?
Hankintayksikkö on taho, jonka on noudatettava hankintalakia hankinnoissaan. Hankintalain 5 §:n mukaan hankintayksiköitä ovat muun muassa valtion ja kuntien viranomaiset, hyvinvointialueet, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko seurakuntineen, valtion liikelaitokset sekä julkisoikeudelliset laitokset. Myös yksityinen taho voi olla hankintayksikkö, jos se saa hankintaan yli puolet tukea julkiselta hankintayksiköltä.
Tarjoajalle hankintayksikön tunnistaminen on tärkeää, koska se ratkaisee, sovelletaanko kilpailutukseen hankintalakia ja siihen liittyviä oikeussuojakeinoja. Hankintayksikön aiemmat hankinnat, sopimuskaudet ja kilpailutustapa kertovat paljon siitä, milloin seuraava tarjousmahdollisuus on odotettavissa.
Mitkä organisaatiot ovat hankintayksiköitä Suomessa?
Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi ministeriöt ja virastot, kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, seurakunnat, yliopistot sekä monet kuntien ja valtion omistamat yhtiöt, jos ne on perustettu tyydyttämään yleistä etua ja niillä ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Myös yhteishankintayksiköt, kuten Hansel Oy, ovat hankintayksiköitä.
Onko kunnan omistama yhtiö aina hankintayksikkö?
Ei aina. Julkisesti omistettu yhtiö on hankintayksikkö, jos se on julkisoikeudellinen laitos eli perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Markkinaehtoisesti kilpailussa toimiva yhtiö ei yleensä ole hankintayksikkö, mutta vesi-, energia- ja liikennealalla se voi kuulua erityisalojen hankintalain piiriin.
Mitä eroa on hankintayksiköllä ja yhteishankintayksiköllä?
Hankintayksikkö hankkii omaan käyttöönsä, kun taas yhteishankintayksikkö kilpailuttaa hankintoja, yleensä puitejärjestelyjä, muiden hankintayksiköiden puolesta. Hankintayksikkö voi hankkia yhteishankintayksikön kautta ilman omaa kilpailutusta, joten tarjoajalle yhteishankintayksikön puitejärjestely voi avata pääsyn usean asiakkaan hankintoihin kerralla.
