![](data:image/svg+xml,<svg display="block" id="2531834213" role="presentation" viewBox="0 0 36 36" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M 8.667 0 L 8.667 26 M 17.333 0 L 17.333 26 M 2.889 0 L 23.111 0 C 24.707 0 26 1.293 26 2.889 L 26 23.111 C 26 24.707 24.707 26 23.111 26 L 2.889 26 C 1.293 26 0 24.707 0 23.111 L 0 2.889 C 0 1.293 1.293 0 2.889 0 Z" fill="transparent" height="26px" id="lW5iyUDYU" stroke-dasharray="" stroke-linecap="round" stroke-linejoin="round" stroke-width="1.5" stroke="rgb(0, 0, 0)" transform="translate(5 5)" width="26px"/></svg>)
Mikä on julkisuuslaki?
Julkisuuslaki eli laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) määrää, milloin viranomaisen asiakirjat ovat julkisia ja milloin salassa pidettäviä. Hankinta-asiakirjat, kuten tarjoukset, tulevat julkisuuslain mukaan julkisiksi vasta, kun hankintasopimus on tehty.
Tarjoajalle julkisuuslaki merkitsee kahta asiaa: kilpailijoiden voittaneita tarjouksia voi pyytää nähtäväksi, ja oma tarjous voi päätyä muiden luettavaksi. Siksi tarjouksessa kannattaa merkitä perustellusti ne kohdat, jotka sisältävät liike- tai ammattisalaisuuksia, ja välttää koko tarjouksen merkitsemistä salaiseksi.
Milloin tarjoukset tulevat julkisiksi?
Tarjoukset ja muut hankinta-asiakirjat tulevat yleisöjulkisiksi, kun hankintasopimus on tehty. Hankintamenettelyn asianosaisella, kuten tarjoajalla, on laajempi oikeus saada tietoja jo silloin, kun hankintapäätös on tehty. Asianosaisen tiedonsaantioikeus on keskeinen muutoksenhaun valmistelussa.
Mitä tarjouksessa voidaan pitää liikesalaisuutena?
Julkisuuslain 24 §:n mukaan liike- ja ammattisalaisuudet ovat salassa pidettäviä, esimerkiksi yksityiskohtaiset hinnoittelurakenteet, tekniset ratkaisut tai toimintamallit, joiden paljastuminen aiheuttaisi taloudellista vahinkoa. Tarjouksen kokonaishinta on kuitenkin pääsääntöisesti julkinen, ja hankintayksikkö ratkaisee salassapidon aina itse tarjoajan merkinnöistä riippumatta.
Mitä eroa on julkisuuslailla ja hankintalailla?
Hankintalaki säätelee kilpailutuksen menettelyjä, kun taas julkisuuslaki ratkaisee, kuka saa nähdä hankinta-asiakirjat ja milloin. Hankintalaki täydentää julkisuuslakia esimerkiksi säätämällä asianosaisen tiedonsaantioikeudesta hankintapäätöksen jälkeen.
