Mikä on kansallinen kynnysarvo?
Kansallinen kynnysarvo on hankintalaissa säädetty euromääräinen raja, jonka ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Kynnysarvot ilman arvonlisäveroa ovat tavaroissa, palveluissa ja suunnittelukilpailuissa 60 000 euroa, rakennusurakoissa 150 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa 400 000 euroa, muissa erityisissä palveluissa 300 000 euroa ja käyttöoikeussopimuksissa 500 000 euroa.
Kansallisen ja EU-kynnysarvon väliin jäävät hankinnat ovat kansallisia hankintoja, joissa menettelyt ovat EU-hankintoja joustavampia: hankintayksikkö voi suunnitella menettelyn itse, määräajan on oltava kohtuullinen eikä odotusaikaa sovelleta. Tarjoajalle tämä tarkoittaa, että tarjouspyynnön menettelykuvaus on luettava huolella, koska käytännöt vaihtelevat hankintayksiköittäin.
Mitkä ovat kansalliset kynnysarvot vuonna 2026?
Kansalliset kynnysarvot ovat 60 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa, 150 000 euroa rakennusurakoissa, 400 000 euroa liitteen E sosiaali- ja terveyspalveluissa, 300 000 euroa muissa liitteen E palveluissa ja 500 000 euroa käyttöoikeussopimuksissa. Puolustus- ja turvallisuushankinnoissa kynnysarvot ovat 100 000 euroa tavaroissa ja palveluissa sekä 500 000 euroa urakoissa. Erityisalojen hankintalaissa kansallisia kynnysarvoja ei ole.
Miten hankinnan arvo lasketaan kynnysarvoa varten?
Hankinnan ennakoitu arvo lasketaan ilman arvonlisäveroa koko sopimuskauden enimmäisarvona, johon lasketaan mukaan optiot ja mahdolliset pidennykset. Hankintaa ei saa pilkkoa keinotekoisesti pienempiin osiin kynnysarvon alittamiseksi.
Mitä eroa on kansallisella kynnysarvolla ja EU-kynnysarvolla?
Kansallinen kynnysarvo ratkaisee, sovelletaanko hankintaan hankintalakia lainkaan, kun taas EU-kynnysarvo ratkaisee, noudatetaanko EU-direktiiveihin perustuvia tiukempia menettelysääntöjä. Esimerkiksi kunnan palveluhankinnassa kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa ja EU-kynnysarvo 216 000 euroa. Kynnysarvon alittavat hankinnat ovat pienhankintoja.
