![](data:image/svg+xml,<svg display="block" id="2531834213" role="presentation" viewBox="0 0 36 36" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M 8.667 0 L 8.667 26 M 17.333 0 L 17.333 26 M 2.889 0 L 23.111 0 C 24.707 0 26 1.293 26 2.889 L 26 23.111 C 26 24.707 24.707 26 23.111 26 L 2.889 26 C 1.293 26 0 24.707 0 23.111 L 0 2.889 C 0 1.293 1.293 0 2.889 0 Z" fill="transparent" height="26px" id="lW5iyUDYU" stroke-dasharray="" stroke-linecap="round" stroke-linejoin="round" stroke-width="1.5" stroke="rgb(0, 0, 0)" transform="translate(5 5)" width="26px"/></svg>)
Mikä on Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)?
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on viranomainen, joka valvoo hankintalain noudattamista Suomessa vuodesta 2017 alkaen. KKV voi selvittää epäiltyjä virheitä, antaa hankintayksikölle huomautuksen ja tietyissä tapauksissa, kuten laittomissa suorahankinnoissa, tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamuksen määräämisestä.
Tarjoajalle KKV on vaihtoehto markkinaoikeusvalitukselle erityisesti silloin, kun valitusaika on jo kulunut tai kyse on laajemmasta ongelmasta. KKV:lle voi tehdä toimenpidepyynnön maksutta, mutta virasto päättää itse, mitkä asiat se ottaa tutkittavaksi, eikä se voi kumota hankintapäätöksiä.
Mitä eroa on KKV:n valvonnalla ja valituksella markkinaoikeuteen?
Markkinaoikeus ratkaisee yksittäisen valituksen ja voi esimerkiksi kumota hankintapäätöksen tai määrätä hyvitysmaksun. KKV:n valvonta ei ole muutoksenhakukeino, vaan virasto puuttuu erityisesti vakaviin ja periaatteellisesti merkittäviin virheisiin. KKV voi esittää markkinaoikeudelle seuraamusmaksua, tehottomuusseuraamusta tai sopimuskauden lyhentämistä.
Miten KKV:lle tehdään toimenpidepyyntö?
Toimenpidepyyntö tehdään KKV:n verkkosivujen kautta, ja sen voi tehdä kuka tahansa. Pyynnössä kannattaa kuvata hankinta, hankintayksikkö ja epäilty virhe mahdollisimman konkreettisesti. Käsittely on maksuton, mutta toimenpidepyynnön tekijä ei ole asiassa asianosainen.
Mitä hankintalain uudistus muuttaa KKV:n valvonnassa?
Hankintalain uudistuksen myötä KKV:n valvonta laajenee kansallisen kynnysarvon ylittäviin rakennusurakoiden suorahankintoihin. Samalla jälki-ilmoitusvelvollisuus laajenee kansallisiin hankintoihin, mikä parantaa tietoa hankinnoista, joihin valvonta voi kohdistua.
