![](data:image/svg+xml,<svg display="block" id="2531834213" role="presentation" viewBox="0 0 36 36" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M 8.667 0 L 8.667 26 M 17.333 0 L 17.333 26 M 2.889 0 L 23.111 0 C 24.707 0 26 1.293 26 2.889 L 26 23.111 C 26 24.707 24.707 26 23.111 26 L 2.889 26 C 1.293 26 0 24.707 0 23.111 L 0 2.889 C 0 1.293 1.293 0 2.889 0 Z" fill="transparent" height="26px" id="lW5iyUDYU" stroke-dasharray="" stroke-linecap="round" stroke-linejoin="round" stroke-width="1.5" stroke="rgb(0, 0, 0)" transform="translate(5 5)" width="26px"/></svg>)
Mikä on puolustus- ja turvallisuushankintalaki?
Puolustus- ja turvallisuushankintalaki (PUTU-laki) eli laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011) säätelee sotilaallisten tarvikkeiden sekä arkaluonteisten turvallisuushankintojen kilpailuttamista. Sitä sovelletaan yleisen hankintalain sijaan, kun hankinta kuuluu puolustus- ja turvallisuushankintalain soveltamisalaan.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain kynnysarvot ovat yleistä hankintalakia korkeammat: kansallisesti 100 000 euroa tavaroissa ja palveluissa ja 500 000 euroa rakennusurakoissa, EU-tasolla 432 000 ja 5 404 000 euroa (alv 0 %). Tarjoajalle keskeistä ovat tietoturvaan, huoltovarmuuteen ja turvallisuusselvityksiin liittyvät vaatimukset, jotka voivat rajata osallistumista.
Mihin hankintoihin puolustus- ja turvallisuushankintalakia sovelletaan?
Lakia sovelletaan esimerkiksi sotilaallisiin tarvikkeisiin, arkaluonteisiin tarvikkeisiin ja niihin liittyviin rakennusurakoihin ja palveluihin sekä nimenomaan sotilaallisiin tarkoituksiin hankittaviin palveluihin. Tyypillisiä hankintayksiköitä ovat puolustusvoimat ja muut turvallisuusviranomaiset. Kaikki puolustushallinnon hankinnat eivät kuitenkaan kuulu lain piiriin, vaan tavanomaiset hankinnat tehdään yleisen hankintalain mukaan.
Mitä menettelyjä puolustus- ja turvallisuushankinnoissa käytetään?
Pääsääntöisesti käytetään rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä, jossa julkaistaan hankintailmoitus. Avointa menettelyä ei EU-kynnysarvon ylittävissä puolustus- ja turvallisuushankinnoissa käytetä. Myös kilpailullinen neuvottelumenettely ja suorahankinta ovat laissa säädetyin edellytyksin mahdollisia.
Mitä eroa on puolustus- ja turvallisuushankintalailla ja hankintalailla?
Yleinen hankintalaki (1397/2016) koskee valtaosaa julkisista hankinnoista, kun taas puolustus- ja turvallisuushankintalaki on erityislaki, joka ottaa huomioon tietoturvan ja toimitusvarmuuden. Menettelyt ovat joustavampia ja kynnysarvot korkeammat. Molemmissa muutoksenhaku tehdään markkinaoikeuteen.
