![](data:image/svg+xml,<svg display="block" id="2531834213" role="presentation" viewBox="0 0 36 36" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M 8.667 0 L 8.667 26 M 17.333 0 L 17.333 26 M 2.889 0 L 23.111 0 C 24.707 0 26 1.293 26 2.889 L 26 23.111 C 26 24.707 24.707 26 23.111 26 L 2.889 26 C 1.293 26 0 24.707 0 23.111 L 0 2.889 C 0 1.293 1.293 0 2.889 0 Z" fill="transparent" height="26px" id="lW5iyUDYU" stroke-dasharray="" stroke-linecap="round" stroke-linejoin="round" stroke-width="1.5" stroke="rgb(0, 0, 0)" transform="translate(5 5)" width="26px"/></svg>)
Mikä on suorahankintailmoitus?
Suorahankintailmoitus on hankintayksikön vapaaehtoisesti HILMAssa julkaisema ilmoitus, jolla se kertoo aikovansa tehdä suorahankinnan ja perustelee sen. Ilmoitus julkaistaan ennen hankintasopimuksen tekemistä, ja EU-hankinnoissa se välittyy myös TEDiin.
Hankintayksikölle suorahankintailmoitus on keino suojautua tehottomuusseuraamukselta, jos suorahankinnan edellytykset myöhemmin todetaan puutteellisiksi. Tarjoajalle ilmoitus on tilaisuus reagoida: jos yritys pystyisi toimittamaan saman, se voi ottaa yhteyttä hankintayksikköön tai valittaa markkinaoikeuteen ennen kuin sopimus on tehty.
Onko suorahankintailmoitus pakollinen?
Ei ole. Suorahankintailmoitus on vapaaehtoinen, toisin kuin jälki-ilmoitus, joka julkaistaan tehdystä hankinnasta. Ilmoituksen julkaiseminen ja laissa säädetyn ajan odottaminen ennen sopimuksen tekemistä kuitenkin estävät tehottomuusseuraamuksen määräämisen.
Mitä eroa on suorahankintailmoituksella ja jälki-ilmoituksella?
Suorahankintailmoitus julkaistaan ennen sopimuksen tekemistä, ja se kertoo aikeesta tehdä suorahankinta. Jälki-ilmoitus julkaistaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Hankintalain uudistus laajentaa jälki-ilmoitusvelvollisuuden myös kansallisiin hankintoihin, myös suorahankintoihin.
Mitä tarjoaja voi tehdä, jos se näkee suorahankintailmoituksen?
Tarjoaja voi arvioida, ovatko suorahankinnan perusteet uskottavia, esimerkiksi väite siitä, että vain yksi toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Jos perusteet ovat kyseenalaiset, voidaan tehdä hankintaoikaisuvaatimus tai valitus markkinaoikeuteen. Nopea reagointi on tärkeää, koska ilmoituksen julkaiseminen lyhentää valitusaikaa huomattavasti verrattuna ilmoittamattomaan suorahankintaan.
