Hankintasanasto: julkisten hankintojen termit selkokielellä

Kun päätoimittaja teettää osan hankintasopimuksesta toisella yrityksellä.

Yksivaiheinen menettely, jossa kuka tahansa kiinnostunut toimittaja voi jättää tarjouksen.

Suomalainen kilpailutusjärjestelmä, jonka kautta monet hankintayksiköt julkaisevat asiakirjat ja ottavat vastaan tarjoukset.

EU:n yhteiset koodit, jotka kertovat, mitä hankinta koskee, ja tekevät siitä haettavan.

Sähköinen järjestelmä toistuviin vakiohankintoihin, johon uudet toimittajat voivat liittyä milloin tahansa.

EU:n tietokanta, josta näkee, millä todistuksilla soveltuvuus osoitetaan eri jäsenmaissa.

Toimittaja, joka on hakenut mukaan kaksivaiheiseen menettelyyn ja odottaa kutsua jättää tarjous.

Hankinnan kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajalta, ei pelkkä ostohinta.

Ilmoitus tulevista hankinnoista, joka antaa toimittajille aikaa valmistautua.

EU:n säännöt vesi-, energia-, liikenne- ja postialan hankinnoille – joustavammat kuin yleinen direktiivi.

Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen hankinnoista.

EU:n vakiolomake, jolla toimittaja vakuuttaa täyttävänsä vaatimukset ja ettei sitä koske poissulkemisperuste.

Raja, jonka ylittäviin hankintoihin sovelletaan EU:n tiukempia sääntöjä ja EU-laajuista ilmoittamista.

Hankinnan jakaminen pienempiin osiin, jotta useampi toimittaja voi osallistua.

Hankintayksikön arvio hankinnan arvosta koko sopimuskaudelta, joka ratkaisee sovellettavat säännöt.

Hankintalain taustalla oleva EU-säädös – perusta kynnysarvot ylittäville julkisille hankinnoille.

EU:n direktiivit, joihin Suomen ja muiden maiden hankintalait perustuvat.

Kaikki asiakirjat, joilla hankintayksikkö kuvaa hankinnan kohteen, menettelyn ja ehdot.

Ilmoitus, jolla hankintayksikkö käynnistää kilpailutuksen ja kutsuu toimittajat mukaan.

Työkalu, jolla tulevia ja käynnissä olevia julkisia hankintoja seurataan yhdestä paikasta.

Suomen julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskeva päälaki.

Menettely, jolla hankintayksikkö voi itse korjata virheellisen hankintapäätöksen.

Hankintayksikön perusteltu päätös siitä, kenen tarjous valitaan.

Kirjallinen sopimus tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakan hankinnasta.

Taho, jonka on noudatettava hankintalakia, kuten kunta, valtion viranomainen tai hyvinvointialue.

Suomen virallinen ilmoituskanava julkisille hankinnoille.

Tapa valita paras tarjous vertailemalla hinnan lisäksi myös laatua.

Markkinaoikeuden määräämä korvaus tarjoajalle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa.

Hankinta omalta sidosyksiköltä ilman kilpailutusta.

Menettely, jossa uusi ratkaisu kehitetään yhdessä toimittajan kanssa ja hankitaan ilman uutta kilpailutusta.

Laki, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat, myös tarjoukset, ovat pääsääntöisesti julkisia.

HILMAssa julkaistava ilmoitus tehdystä hankinnasta ja valitusta toimittajasta.

EU:n väline, jolla tiettyjen maiden toimittajat voidaan sulkea pois EU-hankinnoista – käytetty ensin kiinalaiseen lääkintälaitteistoon.

Raja, jonka ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti.

Hankintojen jakaminen kategorioihin, kuten ICT-palveluihin, ja kunkin johtaminen omalla strategialla.

Viranomainen, joka valvoo hankintalain noudattamista Suomessa.

Menettely, jossa hankintayksikkö käy vuoropuhelua ehdokkaiden kanssa ennen lopullisia tarjouksia.

Velvollisuus kilpailuttaa kynnysarvon ylittävät hankinnat.

Tarjous, joka on paras ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaan – ei aina halvin.

Ilmoitus, jolla korjataan tai täydennetään jo julkaistua hankintailmoitusta.

Raja-arvo, joka ratkaisee, mitä hankintasääntöjä hankintaan sovelletaan.

Sopimus, jossa toimittaja saa korvauksen oikeutena hyödyntää palvelua tai rakennuskohdetta.

EU:n säännöt käyttöoikeussopimuksille, joissa toimittaja ansaitsee palvelun pyörittämisellä ja kantaa riskin.

Julkisten hankintojen perusperiaatteet: tasapuolisuus, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut, joihin sovelletaan joustavampia sääntöjä.

Hankintayksikön selvitys markkinoiden tarjonnasta ennen kilpailutusta.

Tuomioistuin, joka käsittelee julkisia hankintoja koskevat valitukset.

Hankintayksikön ja toimittajien keskustelu ennen kilpailutuksen käynnistämistä.

Keinot, joilla tarjoaja voi saada virheellisen hankintapäätöksen korjatuksi.

EU:n sääntö, joka asettaa kestävyys- ja häiriönsietovaatimuksia nettonollateknologian julkisiin hankintoihin.

Menettely, jossa hankintayksikkö neuvottelee valittujen ehdokkaiden kanssa tarjousten sisällöstä.

Hankintapäätöksen jälkeinen aika, jolloin sopimusta ei saa vielä tehdä.

EU:n säännöt, jotka antavat toimittajille oikeuden valittaa – ja syy siihen, että odotusaika on olemassa.

Hankintayksikön oikeus jatkaa tai laajentaa sopimusta ilman uutta kilpailutusta.

Kaksivaiheisen menettelyn ensimmäinen vaihe, jossa toimittajat hakevat mukaan.

Tarjous vain osasta hankintaa, kun hankinta on jaettu osiin.

Kuinka paljon kukin vertailuperuste painaa tarjousten vertailussa.

Kansallisen kynnysarvon alittava hankinta, jota hankintalain menettelysäännöt eivät koske.

Syyt, joiden vuoksi toimittaja on tai voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta.

Miksi henkilöautojen, kuorma-autojen ja bussien hankinnoissa vaaditaan yhä useammin puhtaita tai päästöttömiä ajoneuvoja.

Sopimus, jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtävien hankintojen ehdoista.

Yksittäinen tilaus puitejärjestelyn perusteella, suoraan tai kevennetyllä kilpailutuksella.

EU:n säännöt sotilaskaluston ja turvallisuuden kannalta arkaluonteisten hankintojen tekemiseen.

Laki puolustus- ja turvallisuushankinnoista.

Kaksivaiheinen menettely, jossa vain valitut ehdokkaat saavat jättää tarjouksen.

Aiempi vastaava toimitus, jolla tarjoaja osoittaa kokemuksensa.

Pyyntö, jolla hankintayksikkö kerää tietoa markkinoista ennen kilpailutusta.

Useamman toimittajan yhteenliittymä, joka jättää yhteisen tarjouksen.

Markkinaoikeuden hankintayksikölle määräämä maksu esimerkiksi laittomasta suorahankinnasta.

Tulevan hankintasopimuksen luonnos, joka on osa tarjouspyyntöä.

Vähimmäisvaatimukset, jotka toimittajan on täytettävä voidakseen osallistua.

Hankinta ilman hankintailmoitusta – sallittu vain laissa mainituissa tilanteissa.

Vapaaehtoinen ilmoitus aiotusta suorahankinnasta perusteluineen.

Kilpailu, jossa hankitaan suunnitelma tai ratkaisu esimerkiksi arkkitehtuurin alalla.

Sähköinen vaihe, jossa tarjoajat parantavat tarjoustaan reaaliajassa.

Miksi julkisten hankintayksiköiden on EU:ssa otettava vastaan sähköisiä laskuja vakiomuodossa.

Toimittaja, joka on jättänyt tarjouksen hankintamenettelyssä.

Tarjoajan sitova ehdotus toimittaa hankinnan kohde tarjouspyynnön ehdoin.

Henkilö, joka valmistelee ja koordinoi yrityksen tarjoukset julkisiin kilpailutuksiin.

Vaihe, jossa tarjoukset vertaillaan ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaan.

Sähköinen järjestelmä, jonka kautta tarjouspyynnöt jaetaan ja tarjoukset jätetään.

Asiakirja, jolla hankintayksikkö pyytää tarjouksia ja kuvaa hankinnan ehdot.

Aika, jonka tarjoaja on sidottu tarjoukseensa tarjousajan päättymisen jälkeen.

EU:n tietokanta, jossa EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat julkaistaan.

Kielto tehdä hankintasopimusta, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

EU:n sääntö, jonka mukaan erittäin suurten hankintojen tarjoajien on ilmoitettava EU:n ulkopuolisista tuista.

Tarjous, jossa esitetään perusratkaisusta poikkeava ratkaisu, jos hankintayksikkö sallii sen.

Määräaika, jonka kuluessa hankintapäätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen.

Ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja työehtoihin liittyvät vaatimukset ja vertailuperusteet.

Perusteet, joiden mukaan tarjouksia vertaillaan ja paras valitaan.

Asiakirja, joka näyttää tarjousten pisteet vertailuperusteittain.

Kun tarjoaja nojautuu toisen yrityksen voimavaroihin täyttääkseen soveltuvuusvaatimukset.

Ehdottomat vaatimukset, jotka tarjouksen on täytettävä, jotta se otetaan vertailuun.

Hankintayksikkö, joka kilpailuttaa tai perustaa puitejärjestelyjä muiden hankintayksiköiden käyttöön.